Timo Pitkäranta

Ajatushautomo Liberan ehdotuksista

Ajatushautomo Liberan "Miten Suomi voidaan pelastaa - Talouspoliittinen manifesti"  (pdf) julkistettiin viime perjantaina. Raportti piti sisällään mutuamia konkreettisia ehdotuksia siitä miten Suomi nousee ahdingosta. Alla muutama poiminta

  1. Kansanedustajien vähentäminen 151:een

    Valtaa ei missään nimessä tule keskittää yhä harvempien käsiin. Jos eduskuntaan on kuitenkin kohdistettava leikkauksia, se voitaisiin toteuttaa leikkaamalla puoluetukia vähintään vuoden 2008 tasolle. Vielä vuonna 2008 puoluetuet olivat 18 miljoonaa euroa kun ne viime vuonna olivat 34 miljoonaa euroa. Suomen puoluetuki on tätä nykyä Euroopan toiseksi korkein, n. 12e/äänestäjä, kun taas EU keskiarvo on alle 4e/äänestäjä. Lisäksi tukea tulisi antaa tasapuolisesti myös eduskunnan ulkopuolisille ryhmittymille, äänimäärien mukaan. Tämän lisäksi kansanedustajien sopeutumiseläke on lakkautettava välittömästi kaikilta niiltä, jotka ovat saaneet sitä pidemmän aikaa kuin sopeutumisrahaa (max. 3 vuotta)
     
  2. Kansanedustajille on luotava tulospalkkausjärjestelmä.

    Kansanedustajan työtä ei voi mitata pelkkien rahavirtojen perusteella, etenkin kun päätösten vaikutukset ulottuvat reilusti yhden kauden yli. Tulospalkkio johtaisi hätäisiin, lyhytnäköisiin ja omaa etua ajaviin päätöksiin, mikä olisi turmiollista koko Suomen edun kannalta. 
     
  3. Supistuneen elektroniikkateollisuuden viennin korvaava yritystoimintaa ei ole näköpiirissä

    mm. clean tech sektorilla (teknologiasta 75 % vientiin), terveystekonlogiassa (teknologiasta 95 % vientiin), älyvaatteissa ja robotiikassa on kymmenien miljardien eurojen vientipotentiaali. Toivottavasti edes näitä neljää kotimaista, kymmeniä tuhansia työpaikkoja työllistävää alaa ei tärvellä vapaakauppasopimuksella ja ydinvoimahankkeilla. Näiden lisäksi tulevaisuusvaliokunta on listannut n. 100 muuta potentiaalista teknologiaa (jos nyt pysytään pelkästään teknologiassa). Ongelmaa on kuitenkin siinä, että kotimaista tutkimustyötä leikataan, vaikka se olisi juuri nyt elintärkeää viennille. 

    Robottiteknologian on myös arvioitu tuovan n. 10 miljardin säästöt vuoteen 2030 mennessä, tosin samalla yhteiskunnan pitää myös varautua siihen, että perinteiset työpaikat tulevat vähenemään robottien yleistyessä
     
  4. Työntekijän irtisanominen on voitava toteuttaa kuten Saksassa niin, että alle 10 hengen yrityksissä rajoituksia ei ole

    En ota kantaa pienyrittäjien irtisanomisoikeuksiin, mutta ainakin isompien yritysten kohdalla Suomessa on irtisanomiset tehty kovin helpoksi. Esimerkiksi Nokia hakee Alcatel-Lucent fuusion jälkeen toimintoja tehostamalla ja päällekkäisten toimintojen leikkaamisella miljardin euron säästöjä vuoteen 2019 mennessä. Irtisanomiset eivät tietenkään kohdistu Ranskaan, vaan Suomeen. Miksi? Koska Suomessa on Ranskaan verrattuna alemmat irtisanomiskustannukset. 

    Ammattiliito Pron Jorma Malinen kommentoi Nokian fuusiota seuraavasti: "Suomalainen työlainsäädäntö on jäänyt pahasti jälkeen niin työmarkkinoiden kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin muutoksesta. Monessa maassa toimintaa harjoittavan yrityksen kannattaa toteuttaa rankimmat irtisanomiset Suomessa, koska se on lain mukaan toteutettuna yritykselle lähes ilmaista"

    Samalla kun siis helpotamme yritysten sääntelyä tietyiltä osin, on toisesta päästä kiristettävä ruuvia. 
     
  5. Lomia on lyhennettävä, viikkotyöaikaa on pidennettävä

    Maalaisjärkikin sanoo, että tällaiset toimenpiteet johtavat väistämättä kahteen asiaan: 1) sairaspoissaolojen määrä kasvaa ja 2) työn tehokkuus kärsii. Jotta työntekijät eivät päädy aivan burnout-pisteeseen (jota tapahtuu jo nykyisillä tuntimäärillä) ja mikäli halutaan kasvattaa työn tehokkuutta, on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan viikkotyöaikaa lyhennettävä. Näin saadaan samalla luotua työpaikkoja. Työajan lyhentämisen voisi osin rahoittaa poistamalla esimerkiksi lomaltapaluurahakäytännön, muutoinhan rahoitus tulee työn tuottavuuden kasvun muodossa. 

    Olisikin hienoa, jos yhteiskunta toimisi siten, että joskus ehtisi käymään virastossa tai vaikkapa pankissa joskus muulloinkin kuin työaikana. Töiden porrastus vähentäisi myös ruuhkia
     
  6. SOTE-palvelujen tuottamiseen on saatava riittävästi kilpailua, jotta toiminta tehostuu ja kustannusten nousua voidaan hillitä
     
    Kuka tämän jälkeen siis takaa sen, että kustannukset eivät kasva, palvelun laatu säilyy ja eriarvoisuutta pyritään laskemaan mikäli (ulkomaisillla) terveysalan yrityksillä on kaiken lisäksi investointisuoja TTIP:n myötä? Millä tavoin valtio vastaa tilanteeseen, kun kansainvälinen jätti ostaa kotimaiset pienyritykset pois markkinoilta ja tehostaa omaa toimintaansa välittämättä Suomen kansalaisten hyvinvoinnista vaan ainoastaan osakkeenomistajien mielipiteistä? Aikooko valtio tällöin satsata miljardeja enemmistöosakkuuteen oikeuttavaan osuuteen? Millä tavoin taataan se, että julkinen ja yksityinen terveydenhuolto ei kasvata eriarvoisuutta, vaan kaikilla on yhtäläinen oikeus (ja varaa) terveyspalveluihin?
     
  7. Päättäjille on luotava kannusteet sääntelyn purkamisehdotusten valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi. Seuraavan hallituksen on laadittava kokonaisselvitys sääntelyn järkeistämisestä ja purkamisesta käyttäen apuna sekä asiantuntijapainotteista komiteaa että Valtion taloudellista tutkimuskeskusta (VATT)

    Maalaisjärjen vastainen sääntely on purettava. Tässä yhteydessä on kuitenkin selkeästi tuotava päättäjille esiin ne seikat, jotka liittyvät TTIP:hen. Lisäksi kansainvälisen veronkierron  (veroparatiisit) osalta sääntelyä ja toiminnan läpinäkyvyyttä on lisättävä. Samoin lainsäädäntöä sähköisen rahan osalta tulisi tiukentaa, millä tavoin verottaja valvoo esimerkiksi bitcoin omistuksia? Osinkojen kohtuullistamista pitäisi myös säännellä, esimerkiksi eräskin yhtiö maksoi hiljattain enemmän osinkoja omistajilleen kuin palkkaa koko henkilöstölle yhteensä, samalla kun työntekijöitä laitettiin pihalle. 
     
  8. Kotitalouksille on luotava kannustimet sijoittaa pääomamarkkinoille mm. First North-listan yrityksiin ja joukkorahoituksen kautta myös listaamattomiin yrityksiin

    Tästä olen samaa mieltä. Kannustin voidaan luoda rakentamalla lisää asuntoja, jotta asuntojen hinnat saadaan laskuun jolloin myös ns. tavallisella kansalaisellakin on varaa ostaa (tai edes vuokrata) asunto. Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa puhua siitä, mihin ylimääräinen käytössä oleva raha sijoitetaan.


Ajatushautomo Liberalta jäi täysin pohtimatta myös se, mikä nykyisissä hankinnoissa, työn tehostamisessa ja ulkoistamisessa mättää. Miksi verorahoilla toimivat yritykset ja organisaatiot (esim. Finnair, Trafi, Verohallinto, HUS) tilaavat kotimaisten toimijoiden sijaan palvelut ja tuotteet ulkomailta ja aiheuttavat työttömyyttä kotimaassa? Tämä tulee olemaan Suomen tulevaisuus enenevissä määrin myös vapaakauppasopimuksen myötä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

ulf fallenius

Mielipiteitä mutta ei välttämättä ratkaisuja.

Toimituksen poiminnat